keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Viikko juoksua

Pieni raportti ensimmäisistä juoksu kilometreistä. Viikko sitten tein ekan juoksun pitkiksenä, 4 km.
Tärkeä hetki, ennenkaikkea henkisesti. Hetki jota tosiaan oli odottanut monta kuukautta.
Kivuittahan tuo ei mennyt, kuten ei viikon muutkaan lenkit, mutta voi jumaspimpula sentään että tekee hyvää muulle ruumiille ja yläpäälle päästä jaloittelemaan.
Tuosta lenkistä kirjoitettuani KPK 24/7:aan laittoi Henrikssonin Jani kommenteihin "neljän viikon juoksuohjelman toipilaalle", ja sitä mukaellen olen yrittänyt juoksennella. Kuten Janikin totesi, alku näyttää naurettavalta kilometrin lenkkeineen, mutta pikkuhiljaa se siitä kovenee...
Ideana on tehdä joka päivä lyhyt lenkki. Ensimmäisellä viikolla 9 km rytmillä 0112113. Aloitus nyt oli tosiaan vähän reippaampi tuon 4 km osalta, sekä parina päivänä tein kilometrin ohjelmaa pidempänä saaden kasaan 15 km.
Lisäksi kävin kaksi kertaa suksilla (14k+16k) hiihtelemässä vapaalla tyylillä.
Työpaikalle on matkaa 1,4 km suorinta reittiä jolkotellessa ja tuota olen hyödyntänyt. Kaupunkialueella saa kätevästi muokattua reittejä oikeastaan minkämittaiseen lenkkiin tahansa. Päivävuoroissa olen juossut vain toiseen suuntaan, mutta yövuorot mennen tullen.
Itse juokseminen oli ensimmäisten lenkkien osalta tuskaisaa, niin leikattujen jalkojen takia kuin miltei vuoden juoksutauon johdosta. Pieni kipu, ponnistusvoiman puuttuminen ja ehkä alitajunnassa oleva varominen tekee juoksemisesta hiipimistä, joka korostuu ennenkaikkea ylämäissä.
Kuitenkin joka kerta on fiilis juoksun suhteen ollut nousujohteinen, vaikka kello ja syke ei sitä kerrokkaan. Vähemmän kipua... Pidempi askel... Paremmin noussut mäki... Jne.
Tänä tiistaiaamuna (27.1), 12h yövuoron päätteeksi juoksu ensimmäistä kertaa tuntui edes jotenkin juoksemiselta. Kivut ja uskallus antoi jopa ponnistaa, venyttää askelta...
En tiedä oliko keho niin väsyksissä ettei rekisteröinyt kaikkia häiriötekijöitä, mutta oikeen täytyi käskyttää itsensä kotiin kun niin olis lisälenkki houkuttanut!
Pieniä valonpilkahduksia siellä täällä ja tunne että täältä vielä noustaan.
Nyt vaan peukut pystyyn ja jatketaan maltilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti